Mestaripuheita

Mestaripuheeseen tarvitaan kaksi tekijää: hyvin rakennettu [lue suunniteltu ja kirjoitettu] puhe sekä sen esittäminen loistavasti.

Kotitehtävänä on tutustua TED-sivustolta löytyviin puheisiin. TED-konferenssi on maailmankuulu tapahtuma, jossa teknologian, tieteen ja viihteen supertähdet puhuvat omasta alastaan. Valitkaa sivustolta vähintään yksi teitä kiinnostava puhe ja katsokaa se. (Huom! Sivun oikeassa reunassa on Sort by -painike, jonka avulla voi hakea, millaisia puheita haluaa katsoa.) Katsomisen jälkeen kirjoita vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

1. Minkä niminen puhe on, kuka puheen pitää ja mistä aiheesta hän puhuu?
2. Miten puhe alkaa eli miten puhuja vangitsee kuuntelijoiden mielenkiinnon?
3. Miten puhe loppuu eli mitä hän sanoo viimeiseksi?
4. Mikä asia sinulle jäi puheesta parhaiten mieleen?
5. Vetoaako puhe enemmän järkeen vai tunteeseen? Mitä erilaisia argumentoinnin tapoja puhuja käyttää? (Ks. vihreä oppikirja s. 150, sininen s. 123 + muistiinpanot vihosta)
5. Mitä mieltä olet puheesta ja miksi? Kuinka onnistunut se esimerkiksi mielestäsi on?
6. Millaisia sanattoman viestinnän keinoja (=eleet, ilmeet, tilankäyttö, äänen voimakkuuden ja korkeuden vaihtelut) puhuja käyttää? Sopivatko ne puheeseen ja vievätkö ne hänen viestiään eteenpäin?
7. Iso osa TED-puheista edustaa amerikkalaista puhekulttuuria, joka on paljon mahtipontisempaa kuin suomalainen. Sopisiko puhe mielestäsi suomalaiseen puhekulttuuriin? Perustele.

Keskusteluohjelman sanaton viestintä

Lue oppikirjasta sanattomasta viestinnästä (sininen s. 116-119 ja vihreä s. 114-117). 

1. Valitse YleAreenasta jokin keskusteluohjelma (esim. Perjantai, A-studio, Aamysydämellä, Puoli seitsemän tai Marja Hintikka Live). Kirjoita ylös ohjelman nimi, esittämispäivä, haastattelija ja vieraat sekä mahdollinen aihe.

2. Pysäytä kuva heti, kun henkilöt ilmestyvät ruutuun. Tee henkilöistä havaintoja. Millaisen ensivaikutelman heistä saa? Kirjoita havaintosi ylös.

3. Katso keskusteluohjelmaa seuraavaksi noin 5-10 minuuttia ilman ääniä. Havainnoi puhujien välisiä suhteita heidän sanattoman viestinnän kautta. Keiden suhteet ovat lämpimät, keiden kylmät? Kuka on tilanteen pomo, kuka alistuja? Millaisia mielikuvia henkilöistä välittyy? Mitkä sanattoman viestinnän keinot korostuvat? Kirjoita havaintosi ylös.

4. Katso sitten sama katkelma äänillä. Listaa, millaisia sanattoman viestinnän keinoja henkilöt nyt käyttävät. Tukevatko vai vesittävätkö ne viestintää? Miten käsityksesi puhujista muuttui tämän toisen katselukerran aikana? Kirjoita havaintosi ylös.

Itsearviointi omista puheviestintätaidoista

Tee seuraavat tehtävät:

Äänittämistehtävä

1. VALITSE LYHYT TEKSTI, JOKA LUET NELJÄSTI.

1. kerralla lue teksti mahdollisimman monotonisesti (=tasaisesti ja nopeasti)
2. kerralla lue teksti niin, että pidät taukoja ja painotat tärkeimpiä asioita.
3. kerralla lue teksti hymyille.
4. kerralla kerro tekstin sisältö omin sanoin.

2. KIRJOITA lopuksi lyhyt kommentti, jossa pohdit seuraavia asioita:

• Miltä oma äänesi kuulostaa?
• Miten eri lukutavat erosivat toisistaan?
• Kuuluiko hymy äänessäsi?
• Mitä versiota oli helpoin ja mukavin kuunnella?
• Miltä harjoituksen tekeminen tuntui?
• Mikä merkitys äänensävyillä on?

Huom! Kommentin voit kirjoittaa tämän tehtävän alle tai sitten paperille tai Driveen/Wordiin. Jos teet Driveen tai Wordiin, luo yksi asiakirja, jonka nimeksi laitat oman Puheviestintätaidot + nimesi + luokkasi. Kerää kaikki kurssin kotitehtävät samalle asiakirjalle. 

Mielipide: Ajattelemattomat anonyymit

Ajattelemattomat anonyymit

Hyi mikä kaksari, tapa ittes vitun vammanen!

Onhan se helppoa kirjoittaa ilkeitä kommentteja kun on nimimerkki turvana, mutta kommentoisitko jonkun kuvaa tuolla tavalla omalla nimelläsi?

Eläessämme aikakautta, jossa sosiaalinen media on osana lähes jokaisen arkea, on meidän osattava myöntää ja havaita niin sen hyvät kuin huonotkin puolet. Se tarjoaa mm. monenlaista viihdetoimintaa ja toimii tarvittaessa viestintäkanavana monien tuhansien kilometrien päässä toisistaan asuvien ihmisten välillä, mutta todellisuudessa siihen liittyy myös monia haittoja sekä vaaroja, joita eivät ihmiset välttämättä aina ajattele. Yksi näistä monista haitoista on anonyyminä kirjoitetut ilkeät kommentit, jotka voivat olla myös merkki nettikiusaamisesta. Tällasiin kommentteihin voi törmätä monissa eri paikoissa, jotka mahdollistavat nimimerkin käyttämisen kuten esimerkiksi julkiset keskustelupalstat, blogien kommenttiboksit sekä viime vuosina julkisuudessa ollut ask.fm.

Nettikiusaamisen sekä netissä tapahtuvan haukkumisen merkitys voi kuitenkin olla suurempi kuin itse sen välttämättä kommenttia kirjoittaessa ajatteli olevan. Nykyään nuoret käyttävät sosiaalista mediaa myös hakiessaan hyväksyntää ikätovereiltaan ja muulta yhteiskunnalta, joten he ovat sen myötä myös haavoittuvaisia tämän kaltaisille kommenteille. Edes kymmenet kehuvat ja positiiviset kommentit eivät vastaa yhtä ilkeää kommenttia, joka jää kummittelemaan aivoihin pitkäksi aikaa ilmoittaen olemassa olostaan aina yön pimeinä hetkinä. Ihminen on haavoittuvainen ja haukkumisen sekä muiden ilkeyksien jatkuttua pitkän aikaa voi heidän koko elämänsä murentua. Somessa pitää aina muistaa se, että yhdelläkin ilkeällä kommentilla voi olla suuri merkitys sen vastaanottajalle, vaikka kommentti itsestä tuntuisikin melko mitättömältä.

Ihminen voi haukkua muita anonyyminä somessa kokiessaan mm. kateutta kyseistä ihmistä kohtaan tai yksinkertaisesti halutakseen vain pahoittaa toisen mielen. Nimimerkin käyttö saa monet luulemaan, ettei heitä pystytä jäljittämään millään tavalla ja sen myötä on ihan sama mitä netissä sanoo,  kun vastuuseen siitä ei joudu kuitenkaan. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tilanteen ollessa sen mukainen, on mahdollista jäljittää nimimerkin takanakin piileskelevä henkilö.

Kun anonyyminä kommentointi ja sen haitat tuodaan esille, sen kannalla olevat ihmiset vetoavat sananvapauteen. EU:n ihmisoikeuslain mukaisesti on ihmisellä oikeus ilmaista mielipiteitään julkisesti ilman rangaistusta, mutta asiaan kuitenkin voidaan puuttua mikäli tilanne on esimerkiksi toisen turvallisuutta uhkaava.

Somessa surffaillessa on hyvä muistaa, että ruudun toisella puolella on ihminen niin kuin sinäkin, jota saatat satuttaa sanoillasi. Aina kommenttia kirjoittaessasi on hyvä muistaa, miltä sinusta tuntuisi jos vastaanottaisit kyseisen kommentin. On myös aina hyvä miettiä sitä,  miksi haluat juuri sen kommentin julkaista nimimerkkiä käyttäen ja voisitko julkaista sen omalla nimelläsi - mikäli vastaus on kieltävä, ei kommenttia luultavasti kannata edes julkaista.

Itsearviointi sähköpostiviestinä

Mediataitojen viimeisenä tehtävänä on kirjoittaa itsearviointi sähköpostiviestinä. Tutustu ensin kunnollisen sähköpostiviestin kirjoittamiseen täältä. Kirjoita sitten alla olevien ohjeiden mukainen sähköpostiviesti opettajalle, jossa arvioit omaa työskentelyäsi ja osaamistasi kurssin aikana.

Kerro itsearvioinnissasi seuraavia asioita:

• ​Mikä on päällimmäisin asia, joka kurssista on jäänyt mieleesi ja miksi juuri se?
• Palaa takaisin tekemääsi mediapäiväkirjaan. Tutki sitä ja pohdi, onko median käyttösi hallinnassa. Meneekö johonkin yllättävän paljon tai suorastaan liikaa aikaa? Perustele. 
• Kerro, mistä olet kirjoittanut mielipidekirjoituksesi. Miksi teit sen juuri siitä aiheesta? 
• Mitä mieltä olet kurssin toteuttamistavasta eli siitä, että tehtäviä sai tehdä omaan tahtiin?
• Mitä mieltä olet tehtävien määrästä ja vaikeusasteista?
• Työmäärästä?
• Tehtävien hyödyllisyydestä?
• Mitä hyviä ja huonoja puolia tällaisessa työskentelytavassa on?
• Mitä mieltä olet "yhteisten" tuntien aiheista (mainokset ja median yliseksuaalisuus), joilla asioita käsiteltiin yhdessä? 
• Kuvaile ja arvioi omaa työskentelyäsi kurssin aikana. Missä onnistuit? Missä voisit vielä kehittää toimintatapojasi?
• Anna minulle palautetta. Mitä minä olisin voinut tehdä lisää tai toisin, jotta sinä olisit oppinut enemmän ja paremmin?
• Minkä arvosanatavoitteen asetit itsellesi kurssin alussa (Mediataitokorttiin)? Käy lukemassa kurssin arviointikriteerit. Perustele niiden mukaisesti, mikä arvosana parhaiten kuvaisi osaamistasi. 

Lähetä sähköpostisi osoitteeseen anu.kaseva@fai.fi.

Mediataidot-kurssin arviointikriteerit

	1 Opiskelija	2 Opiskelija	3 Opiskelija
Mediataidot ja verkkoviestinnän hyödyntäminen	lukee ja etsii tietoa oman alansa ammattilehdistä, ammattikirjoista ja internetsivuilta	käyttää keskeisiä viestintävälineitä ja osaa arvioida mediatekstien luotettavuutta ja käytettävyyttä	käyttää monipuolisesti viestintävälineitä ja arvioi kriittisesti mediatekstejä
	käyttää ohjattuna eri medioita ammattitaitonsa esittelyyn	tekee ammattiosaamistaan näkyväksi eri medioiden avulla	dokumentoi ja kuvaa oppimistaan ja osaamistaan eri medioiden avulla
	osaa kirjoittaa sisällöltään sopivia blogitekstejä, sähköpostiviestejä ja sosiaalisen median päivityksiä	viestii digitaalisissa ympäristöissä sopivaa kieltä käyttäen	viestii ammatillisuutta osoittaen digitaalisen ympäristön vuorovaikutustilanteissa
Alan kirjallisten töiden laatiminen	kirjoittaa oikeinkirjoituksen perussääntöjen mukaisesti	käyttää sujuvaa lause- ja virkerakennetta ja jaksottaa tekstiä	hallitsee kielenkäytön perusnormit sekä hioo tuottamiensa tekstien kieli- ja ulkoasua
	tuottaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta	tuottaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä	tuottaa tavoitteellisesti ja työstää tekstejään oman arvion ja palautteen pohjalta
	laatii mallin mukaan asiakirjoja	laatii asianmukaiset asiakirjat	laatii asianmukaisia asiakirjoja ja osaa soveltaa asiakirjamalleja

Mediataitojen kurssin tehtävät

Kurssin aikataulu hiihtoloman jälkeen

• Ti 8.3. olemme omassa, 4. kerroksen luokassa
• To 10.3. luokassa 2043
• Ti 15.3. neljännen kerroksen ATK-luokassa
• To 17.3. omassa, 4. kerroksen luokassa
• Ma 21.3. luokassa 2043