Tervetuloa!

Tervetuloa Forssan ammatti-instituutin sosiaali- ja terveysalan äidinkielen opintojen blogiin! Tänne kerätään sekä tehtävänantoja että tehtäviä eri kursseihin liittyen. Sivuston yläreunasta pääset kätevästi haluamasi kurssin tehtäviin.

Mediataidot-kurssille pääset myös tästä.
Puheviestintätaidot-kurssille pääset tästä. 

By Salim Fadhley from London, UK - Sarah the Nursey Nurse, CC BY-SA 2.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=3114787

Mielipidekirjoitus: Seksi mediassa

Seksi mediassa

Muistatko mainokset 2000-luvun alusta? Niissä oli tarinaa ja ne liittyivät mainoksen tuotteeseen. Entä 2010-luvun mainokset, esimerkiksi hajuvesimainokset? Usein ne ovat enää vain seksistisiä kuvaelmia, joilla yritetään saada ihminen luulemaan, että hän muuttuu seksikkääksi käyttämällä tuotetta.

Totta kai on järkevää tehdä seksikkäitä mainoksia, sillä ne myyvät paremmin kuin ei-seksikkäät. Mutta missä menee raja? Kun esitetään shampoomainosta, eikö voisi näyttää vain mainoksessa olevan henkilön hiuksia ja päätä? Miksi telkkarissa pitää esittää päiväsaikaan H&M:n bikini- ja alusvaatemainoksia? Ja kaiken tämän lisäksi radiossa esitetään Kaalimato.comin mainoksia. Kaikki tämä tapahtuu päivällä ja miljoonat lapset ympäri maailmaa kuulevat ja näkevät ne. Kun itse olin 1. luokalla, vanhempi kaverini kertoi minulle, mitä seksi on. En haluaisi kaikkien niiden miljoonien lasten saavan tietää tai nähdä sitä samassa iässä - tai jopa nuorempana - kun minä sain tietää.

Seksi mediassa aiheuttaa myös suurempia ongelmia. Suurin osa nuorista on kokenut jossain vaiheessa elämäänsä ulkonäköpaineita, ja ne on saatu usein vaikutteina yhteiskunnan ja mediaan luoman "täydellisen ihmisen" kuvan kautta. Naisten pitäisi olla hoikkia, vähän lihaksikkaita, kauniita, seksikkäitä ja pitkähiuksisia. Miehille asetetaan myös ulkonäköpaineita, vaikkakin ei niin paljoa kuin naisille. Media on onnistunut luomaan niin vahvan kuvan täydellisesti miehestä ja naisesta, että kaikki olettavat sen olevan oikeaa. Muokataan kehoa, seurataan muotia ja uusimpia trendejä. Mutta kuinka moni loppujen lopuksi on enää onnellinen?

Mielestäni koko maailma on liian täynnä seksiä, sitä tursuaa joka paikasta. Ala-asteella olevat lapset laulavat Antti Tuiskun laulun mukaan "Pyydä multa anteeks kunnolla" tietämättä, mitä sillä oikeasti tarkoitetaan.

Haluisin vain ne hyvät vanhat ajat takaisin, kun seksi oli ihmisten henkilökohtainen asia - ei mainontakeino. 

-Henna Aro-

Asiantuntijapuhe

Suunnittele 3-7 minuuttia pitkä asiantuntijapuhe jostakin opiskelemaasi alaan liittyvästä aiheesta.  Jos haluat, voit pitää puheesi myös kaverin kanssa.

1. Aloita etsimällä tietoa aiheestasi. Listaa ne ensin paperille.
2. Lähde miettimään, miten rakennat puheesi. Käytä apuna seuraavaa monistetta ja täytä se. Panosta erityisesti aloitukseen ja lopetukseen.
3. Apua saat vihreästä oppikirjasta s. 121-131.
4. Harjoittele puheesi. 

Aihe-ehdotuksia:

• –Miksi kannattaa käyttää pyöräilykypärää? 
• –Miksi kannattaa harrastaa juoksua/liikuntaa? 
• Miksi kannattaa syödä enemmän kasviksia? 
• –Miksi kannattaa äänestää (jotakuta tiettyä poliitikkoa tai puoluetta)? 
• –Miksi kannattaa ottaa rokotuksia? 
• –Miksi kannattaa pestä käsiä? 
• –Eutanasia pitäisi sallia, koska… 
• –Kauneuskirurgia on hyvästä/pahasta, koska… 
• –ES 
• –Tupakointi 
• –Huumeet 
• –Perheväkivalta
• Karkit

Esiintymisvarmuus

Esiintymisjännitys on sellainen asia, josta meistä jokainen kärsii silloin tällöin. Toisten jännitys on suurempaa kuin toisilla, mutta tärkeintä on se, että oman esiintymisjännityksensä kanssa oppii elämään ja löytää itselleen sopivia keinoja päästä sen herraksi.

Tässä kotitehtävässä tarkoituksena on miettiä omaa esiintymisjännitystään sekä saada esiintymisvarmuuteen työkaluja. Käy siis ensin tutustumassa YTHS:n Jännittää-sivustoon. Tee vähintään etusivun testi ja tutustu sivustolta löytyviin keinoihin helpottaa esiintymisjännitystä. Muiden kokemuksia kannattaa myös lueskella!

Vastaa sitten kyselyyn. Koostan tuloksista taulukkoa viimeiselle kerralle.

Ei muuta kuin esiintymisvarmuutta etsimään!

Mestaripuheita

Mestaripuheeseen tarvitaan kaksi tekijää: hyvin rakennettu [lue suunniteltu ja kirjoitettu] puhe sekä sen esittäminen loistavasti.

Kotitehtävänä on tutustua TED-sivustolta löytyviin puheisiin. TED-konferenssi on maailmankuulu tapahtuma, jossa teknologian, tieteen ja viihteen supertähdet puhuvat omasta alastaan. Valitkaa sivustolta vähintään yksi teitä kiinnostava puhe ja katsokaa se. (Huom! Sivun oikeassa reunassa on Sort by -painike, jonka avulla voi hakea, millaisia puheita haluaa katsoa.) Katsomisen jälkeen kirjoita vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

1. Minkä niminen puhe on, kuka puheen pitää ja mistä aiheesta hän puhuu?
2. Miten puhe alkaa eli miten puhuja vangitsee kuuntelijoiden mielenkiinnon?
3. Miten puhe loppuu eli mitä hän sanoo viimeiseksi?
4. Mikä asia sinulle jäi puheesta parhaiten mieleen?
5. Vetoaako puhe enemmän järkeen vai tunteeseen? Mitä erilaisia argumentoinnin tapoja puhuja käyttää? (Ks. vihreä oppikirja s. 150, sininen s. 123 + muistiinpanot vihosta)
5. Mitä mieltä olet puheesta ja miksi? Kuinka onnistunut se esimerkiksi mielestäsi on?
6. Millaisia sanattoman viestinnän keinoja (=eleet, ilmeet, tilankäyttö, äänen voimakkuuden ja korkeuden vaihtelut) puhuja käyttää? Sopivatko ne puheeseen ja vievätkö ne hänen viestiään eteenpäin?
7. Iso osa TED-puheista edustaa amerikkalaista puhekulttuuria, joka on paljon mahtipontisempaa kuin suomalainen. Sopisiko puhe mielestäsi suomalaiseen puhekulttuuriin? Perustele.

Keskusteluohjelman sanaton viestintä

Lue oppikirjasta sanattomasta viestinnästä (sininen s. 116-119 ja vihreä s. 114-117). 

1. Valitse YleAreenasta jokin keskusteluohjelma (esim. Perjantai, A-studio, Aamysydämellä, Puoli seitsemän tai Marja Hintikka Live). Kirjoita ylös ohjelman nimi, esittämispäivä, haastattelija ja vieraat sekä mahdollinen aihe.

2. Pysäytä kuva heti, kun henkilöt ilmestyvät ruutuun. Tee henkilöistä havaintoja. Millaisen ensivaikutelman heistä saa? Kirjoita havaintosi ylös.

3. Katso keskusteluohjelmaa seuraavaksi noin 5-10 minuuttia ilman ääniä. Havainnoi puhujien välisiä suhteita heidän sanattoman viestinnän kautta. Keiden suhteet ovat lämpimät, keiden kylmät? Kuka on tilanteen pomo, kuka alistuja? Millaisia mielikuvia henkilöistä välittyy? Mitkä sanattoman viestinnän keinot korostuvat? Kirjoita havaintosi ylös.

4. Katso sitten sama katkelma äänillä. Listaa, millaisia sanattoman viestinnän keinoja henkilöt nyt käyttävät. Tukevatko vai vesittävätkö ne viestintää? Miten käsityksesi puhujista muuttui tämän toisen katselukerran aikana? Kirjoita havaintosi ylös.

Itsearviointi omista puheviestintätaidoista

Tee seuraavat tehtävät:

Äänittämistehtävä

1. VALITSE LYHYT TEKSTI, JOKA LUET NELJÄSTI.

1. kerralla lue teksti mahdollisimman monotonisesti (=tasaisesti ja nopeasti)
2. kerralla lue teksti niin, että pidät taukoja ja painotat tärkeimpiä asioita.
3. kerralla lue teksti hymyille.
4. kerralla kerro tekstin sisältö omin sanoin.

2. KIRJOITA lopuksi lyhyt kommentti, jossa pohdit seuraavia asioita:

• Miltä oma äänesi kuulostaa?
• Miten eri lukutavat erosivat toisistaan?
• Kuuluiko hymy äänessäsi?
• Mitä versiota oli helpoin ja mukavin kuunnella?
• Miltä harjoituksen tekeminen tuntui?
• Mikä merkitys äänensävyillä on?

Huom! Kommentin voit kirjoittaa tämän tehtävän alle tai sitten paperille tai Driveen/Wordiin. Jos teet Driveen tai Wordiin, luo yksi asiakirja, jonka nimeksi laitat oman Puheviestintätaidot + nimesi + luokkasi. Kerää kaikki kurssin kotitehtävät samalle asiakirjalle. 

Mielipide: Ajattelemattomat anonyymit

Ajattelemattomat anonyymit

Hyi mikä kaksari, tapa ittes vitun vammanen!

Onhan se helppoa kirjoittaa ilkeitä kommentteja kun on nimimerkki turvana, mutta kommentoisitko jonkun kuvaa tuolla tavalla omalla nimelläsi?

Eläessämme aikakautta, jossa sosiaalinen media on osana lähes jokaisen arkea, on meidän osattava myöntää ja havaita niin sen hyvät kuin huonotkin puolet. Se tarjoaa mm. monenlaista viihdetoimintaa ja toimii tarvittaessa viestintäkanavana monien tuhansien kilometrien päässä toisistaan asuvien ihmisten välillä, mutta todellisuudessa siihen liittyy myös monia haittoja sekä vaaroja, joita eivät ihmiset välttämättä aina ajattele. Yksi näistä monista haitoista on anonyyminä kirjoitetut ilkeät kommentit, jotka voivat olla myös merkki nettikiusaamisesta. Tällasiin kommentteihin voi törmätä monissa eri paikoissa, jotka mahdollistavat nimimerkin käyttämisen kuten esimerkiksi julkiset keskustelupalstat, blogien kommenttiboksit sekä viime vuosina julkisuudessa ollut ask.fm.

Nettikiusaamisen sekä netissä tapahtuvan haukkumisen merkitys voi kuitenkin olla suurempi kuin itse sen välttämättä kommenttia kirjoittaessa ajatteli olevan. Nykyään nuoret käyttävät sosiaalista mediaa myös hakiessaan hyväksyntää ikätovereiltaan ja muulta yhteiskunnalta, joten he ovat sen myötä myös haavoittuvaisia tämän kaltaisille kommenteille. Edes kymmenet kehuvat ja positiiviset kommentit eivät vastaa yhtä ilkeää kommenttia, joka jää kummittelemaan aivoihin pitkäksi aikaa ilmoittaen olemassa olostaan aina yön pimeinä hetkinä. Ihminen on haavoittuvainen ja haukkumisen sekä muiden ilkeyksien jatkuttua pitkän aikaa voi heidän koko elämänsä murentua. Somessa pitää aina muistaa se, että yhdelläkin ilkeällä kommentilla voi olla suuri merkitys sen vastaanottajalle, vaikka kommentti itsestä tuntuisikin melko mitättömältä.

Ihminen voi haukkua muita anonyyminä somessa kokiessaan mm. kateutta kyseistä ihmistä kohtaan tai yksinkertaisesti halutakseen vain pahoittaa toisen mielen. Nimimerkin käyttö saa monet luulemaan, ettei heitä pystytä jäljittämään millään tavalla ja sen myötä on ihan sama mitä netissä sanoo,  kun vastuuseen siitä ei joudu kuitenkaan. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tilanteen ollessa sen mukainen, on mahdollista jäljittää nimimerkin takanakin piileskelevä henkilö.

Kun anonyyminä kommentointi ja sen haitat tuodaan esille, sen kannalla olevat ihmiset vetoavat sananvapauteen. EU:n ihmisoikeuslain mukaisesti on ihmisellä oikeus ilmaista mielipiteitään julkisesti ilman rangaistusta, mutta asiaan kuitenkin voidaan puuttua mikäli tilanne on esimerkiksi toisen turvallisuutta uhkaava.

Somessa surffaillessa on hyvä muistaa, että ruudun toisella puolella on ihminen niin kuin sinäkin, jota saatat satuttaa sanoillasi. Aina kommenttia kirjoittaessasi on hyvä muistaa, miltä sinusta tuntuisi jos vastaanottaisit kyseisen kommentin. On myös aina hyvä miettiä sitä,  miksi haluat juuri sen kommentin julkaista nimimerkkiä käyttäen ja voisitko julkaista sen omalla nimelläsi - mikäli vastaus on kieltävä, ei kommenttia luultavasti kannata edes julkaista.

Itsearviointi sähköpostiviestinä

Mediataitojen viimeisenä tehtävänä on kirjoittaa itsearviointi sähköpostiviestinä. Tutustu ensin kunnollisen sähköpostiviestin kirjoittamiseen täältä. Kirjoita sitten alla olevien ohjeiden mukainen sähköpostiviesti opettajalle, jossa arvioit omaa työskentelyäsi ja osaamistasi kurssin aikana.

Kerro itsearvioinnissasi seuraavia asioita:

• ​Mikä on päällimmäisin asia, joka kurssista on jäänyt mieleesi ja miksi juuri se?
• Palaa takaisin tekemääsi mediapäiväkirjaan. Tutki sitä ja pohdi, onko median käyttösi hallinnassa. Meneekö johonkin yllättävän paljon tai suorastaan liikaa aikaa? Perustele. 
• Kerro, mistä olet kirjoittanut mielipidekirjoituksesi. Miksi teit sen juuri siitä aiheesta? 
• Mitä mieltä olet kurssin toteuttamistavasta eli siitä, että tehtäviä sai tehdä omaan tahtiin?
• Mitä mieltä olet tehtävien määrästä ja vaikeusasteista?
• Työmäärästä?
• Tehtävien hyödyllisyydestä?
• Mitä hyviä ja huonoja puolia tällaisessa työskentelytavassa on?
• Mitä mieltä olet "yhteisten" tuntien aiheista (mainokset ja median yliseksuaalisuus), joilla asioita käsiteltiin yhdessä? 
• Kuvaile ja arvioi omaa työskentelyäsi kurssin aikana. Missä onnistuit? Missä voisit vielä kehittää toimintatapojasi?
• Anna minulle palautetta. Mitä minä olisin voinut tehdä lisää tai toisin, jotta sinä olisit oppinut enemmän ja paremmin?
• Minkä arvosanatavoitteen asetit itsellesi kurssin alussa (Mediataitokorttiin)? Käy lukemassa kurssin arviointikriteerit. Perustele niiden mukaisesti, mikä arvosana parhaiten kuvaisi osaamistasi. 

Lähetä sähköpostisi osoitteeseen anu.kaseva@fai.fi.

Mediataidot-kurssin arviointikriteerit

	1 Opiskelija	2 Opiskelija	3 Opiskelija
Mediataidot ja verkkoviestinnän hyödyntäminen	lukee ja etsii tietoa oman alansa ammattilehdistä, ammattikirjoista ja internetsivuilta	käyttää keskeisiä viestintävälineitä ja osaa arvioida mediatekstien luotettavuutta ja käytettävyyttä	käyttää monipuolisesti viestintävälineitä ja arvioi kriittisesti mediatekstejä
	käyttää ohjattuna eri medioita ammattitaitonsa esittelyyn	tekee ammattiosaamistaan näkyväksi eri medioiden avulla	dokumentoi ja kuvaa oppimistaan ja osaamistaan eri medioiden avulla
	osaa kirjoittaa sisällöltään sopivia blogitekstejä, sähköpostiviestejä ja sosiaalisen median päivityksiä	viestii digitaalisissa ympäristöissä sopivaa kieltä käyttäen	viestii ammatillisuutta osoittaen digitaalisen ympäristön vuorovaikutustilanteissa
Alan kirjallisten töiden laatiminen	kirjoittaa oikeinkirjoituksen perussääntöjen mukaisesti	käyttää sujuvaa lause- ja virkerakennetta ja jaksottaa tekstiä	hallitsee kielenkäytön perusnormit sekä hioo tuottamiensa tekstien kieli- ja ulkoasua
	tuottaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta	tuottaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä	tuottaa tavoitteellisesti ja työstää tekstejään oman arvion ja palautteen pohjalta
	laatii mallin mukaan asiakirjoja	laatii asianmukaiset asiakirjat	laatii asianmukaisia asiakirjoja ja osaa soveltaa asiakirjamalleja

Mediataitojen kurssin tehtävät

Kurssin aikataulu hiihtoloman jälkeen

• Ti 8.3. olemme omassa, 4. kerroksen luokassa
• To 10.3. luokassa 2043
• Ti 15.3. neljännen kerroksen ATK-luokassa
• To 17.3. omassa, 4. kerroksen luokassa
• Ma 21.3. luokassa 2043

Tekijänoikeudet yleisesti

Elämme keskellä copy+paste-kulttuuria, jossa helposti hämärtyy, mitä kaikkea toisen töillä saa tehdä. Teksteistä virkkeiden suora kopioiminen (tai muutaman sanan paikan vaihtaminen keskenään) on kuitenkin paitsi toisen työn varastamista myös osoitus siitä, että ei ole ymmärtänyt asiaa, josta pitäisi kirjoittaa.

1) Tässä tehtävässä sukelletaan tekijänoikeuksien kiemuroihin. Aloita tekemällä seuraava tekijänoikeustesti. Kommentoi siitä saamasi pistemäärä tämän kirjoituksen alle.

2) Tehkää ajatuskartta tai muistiinpanot (yksin tai parin kanssa) tekijänoikeuksista. Selittäkää siinä vähintään seuraavat käsitteet:

• teoskynnys
• tekijänoikeus
• lähioikeus
• suoja-aika
• äänitteiden (esim. CD) suoja-aika
• elokuvien suoja-aika
• valokuvien suoja-aika 
• piirroskuvien tai kaavioiden suoja-aika
• isyysoikeus
• respektio-oikeus
• linkittäminen
• Kopiosto
• Gramex
• Creative Commons

Lähteinä kannattaa käyttää Tekijänoikeus.fi-sivustoa  (Huom! Katso myös Tekijänoikeuden ABC)  ja Creative Commons-sivustoa.

Tästä pääset jatkamaan kuvien tekijänoikeustehtävään. 

Kuvien tekijänoikeudet

Elämme keskellä kuvallista kulttuuria. Monesti tehtävänämme on tehdä mainoksia, esitteitä tai tiedotteita työpaikastamme. Samoin koulutöihin on mukava liittää erilaisia kuvia. Mitä kuvia saat käyttää ja missä? Entä missä saat kuvata ja mihin saat kuviasi käyttää? Näihin kysymyksiin pureudutaan tämän sivun tehtävissä. 

Tehtävät voi tehdä parin kanssa. Tehkää ne joko blogiin tai Google Driveen. Blogissa otsikoksi Kuvien tekijänoikeudet, tunnisteiksi mediataidot, kuvat, tekijänoikeudet. Muistakaa laittaa tekstiin myös luokkatunnus ja omat etunimenne. 

TEHTÄVÄT:

1. Lukekaa sinisestä oppikirjasta s. 69-71.

2. Kerratkaa kuvaus- ja kuvien julkaisusäännöt (ks. video ja kirjoitus aiheesta). Kuvaatte koulussa minuutin mittaisen videon, jossa olette koulun tiloissa. Kuvassa näkyy teille tuntemattomia henkilöitä, ja taustalla soi lempibändinne uusin hitti. Voitteko ladata videon Youtubeen? Perustelkaa.

3. Aina ei ole järkevää ottaa kaikkia kuvia itse. Silloin on hyvä osata valita valmiista kuvista sellaiset, joita saa käyttää.
a) Etsikää valokuvasivustoja, joiden kuvia saa käyttää vapaasti omilla sivuillaan. Kommentoikaa tämän kirjoituksen alle vähintään yksi uusi sivusto.
b) Hyödyntäkää alla olevaa ThingLinkiä ja lukekaa Creative commons -sivuston ohjesivuja avoimen materiaalin hakemiseen.

1. Etsikää Googlen kuvahaulla sellainen kuva, joka jollain tavalla liittyy tulevaan ammattiisi. Lisätkää kuva ja sen lähdetiedot tehtäväänne. Katsokaa ThingLinkistä, miten valitset Googlen kuvanahaussa oikeat asetukset.
2. Etsikää Pixabayn sivuilta tulevaan ammattiinne liittyvä kuva. Lisätkää se ja kuvan lähdetiedot asianmukaisesti merkittyinä tehtäväänne.
3. Etsikää Flickristä ammattiinne liittyvä kuva. Lisätkää se ja kuvan lähdetiedot asianmukaisesti merkittyinä tehtäväänne. 

Nykymainokset 2

Mainoksiahan ne ovat, mutta eivät ihan perinteisiä. Olemme tottuneet siihen, että mainokset ovat mainoksia, mutta nykyään jako ei ole enää niin yksinkertainen. Miksei? Tee seuravat tehtävät joko vihkoosi, Google Driveen tai blogiin.

1. Mainokset jaetaan usein neljään eri kategoriaan, jotka ovat:

• tuotemainonta = myydään tuotetta tai palvelua
• yrityskuvamainonta = myydään yritysmielikuvaa eli brändiä 
• poliittinen mainonta = myydään poliittista aatetta
• yhteiskunnallinen mainonta = myydään yhteiskunnallisia arvoja
• Tavoitteena yhteiskunnallisesti tärkeiden asioiden edistäminen: kansalaisten oikeudet, terveys, turvallisuus, ympäristö ja perustarpeet
• Päämääränä kansalaisten tiedon lisääminen, asenteisiin vaikuttaminen ja toimintatapojen muuttaminen.

      TEHTÄVÄ: Etsi 4 esimerkkiä sosiaali- ja terveysalan mainoksista. Mitä niissä myydään ja         kenelle? Keiden ajatellaan olevan niiden kohderyhmää? Millaisia lupauksia niissä annetaan kuluttajille? 

2. Lue Kuningaskuluttajan artikkeli Erotatko uutisen ja mainoksen toisistaan? 

3. Lue seuraava pp-esitys mainonnan säännöistä. Kirjoita sitten selitykset seuraaville sanoille ja anna jokaisesta esimerkki:

• piilomainonta
• tuotesijoittelu
• natiivimainos
• sisältömarkkinointi
• vastamainos

4. Kun koet olevasi valmis, tee koe.


EHDOTUS MIELIPIDETEKSTIKSI

5. Nykymainokset

Mitä seuraavat tekstit mielestäsi ovat? Kommentoi alle tekstikenttään perusteluiden kera, kiitos!

Katso myös Ilta-Sanomien teksti tästä!

Kun olet vastannut, voit jatkaa seuraavalle sivulle tästä.

3. Lähihoitaja ja media

(Sosiaalisen) media on nykyään yhä enemmän paitsi osa meidän vapaa-aikaa myös yksi työn välineistä. Tässä tehtäväkokonaisuudessa keskitytään siihen, mitä ja miten sinä lähihoitajana voit hyödyntää (sosiaalista) mediaa. Osion tehtävät ovat sellaisia, että ne kannattaa tehdä pienryhmissä joko yhteisenä blogitekstinä tai sitten Google Driveen.

RYHMÄTEHTÄVÄT:

1. Tietoturvan noudattaminen on hoitotyössä erityisen tärkeää. Tähän tarkoitukseen on eResepti-sivustolla opiskelukokonaisuus Tietoturva ja tietosuoja terveydenhuollossa. Selvittäkää sivuston avulla seuraava ongelma:

• Asiakas saa terveyskeskuskäynnistään lausunnon, joka on kirjoitettu niin huonosti, ettei hän ymmärrä sen sisältöä. Asiakas vaatii lähihoitajalta kielen korjaamista ymmärrettäväksi ja oikeakieliseksi. Voiko niin tehdä?
• Jos teette tehtävän blogiin, otsikoksi Asiakkaan tietoturva, tunnisteiksi tietoturva, asiakastapaus, media. Muistakaa kirjoittaa tekstiin tekijöiden luokkatunnus, etunimet ja sukunimen ensimmäinen kirjain.

2. Lähihoitaja on työssään mediakasvattaja (ks. sininen oppikirja s. 78-79). Tutustukaa ryhmissä yhteen seuraavista mediakasvatusaineistoista. Huom! Varatkaa oma sivusto kommentoimalla tämän tekstin alle. Tehkää siitä jonkinlainen yhteenveto. Esitelkää mahdollisimman monipuolisesti, millaista mediakasvatustietoa aineistossa on. Esitelkää myös, miten voisitte käyttää aineistoa työssänne päiväkodissa. 

• (Jos teette blogiin, otsikoksi Lähihoitaja mediakasvattajana, tunnisteiksi mediakasvatus, lähihoitaja. Muistakaa kirjoittaa tekstiin tekijöiden luokkatunnus, etunimet ja sukunimen ensimmäinen kirjain.)
• Mediametka
• Mediakasvatus
• Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatussivut
• Mannerheimin Lastensuojeluliiton vanhempainnetti
• Pelastakaa lapset ry:n mediakasvatussivut
• Ylen Elävä arkisto

3. Jokaisella meillä on sekä julkinen minä että työminä. Sosiaalisessa mediassakin ne olisi hyvä pitää jollain tavalla erillään. (Ks. sininen oppikirja s. 82.) Selvittäkää, mitä lähihoitajan eettiset ohjeet sanovat sosiaalisesta mediasta. Millaiset ohjeiden teidän mielestä pitäisi olla? Kirjoittakaa toimiva ohjeistus. 

• Jos teette tehtävän blogiin, otsikoksi Lähihoitajan eettiset ohjeet someen, tunnisteiksi someohje, lähihoitaja, eettisyys. Muistakaa kirjoittaa tekstiin tekijöiden luokkatunnus, etunimet ja sukunimen ensimmäinen kirjain.

4. Jokainen ryhmästänne etsii sosiaali- ja terveysalaan jollain tavalla liittyvän blogin tai vlogin. Vertailkaa niitä ja niiden käyttökelpoisuutta esim. tiedonhaussa. Linkittäkää bloginne lyhyen esittelyn kera tänne. Esitelkää suullisesti opettajalle seuraavia asioita:

• Bloggaaja: onko blogi yksityishenkilön, lehden, yrityksen, yhteisön jne?
• Uskottavuus: perustuvatko asiat mielipiteisiin, vaikutelmiin, tietoon, tutkimukseen vai kirjoitajan omiin kokemuksiin?
• Tyyli: onko blogi puhekielinen, asiatyylinen?
• Ulkoasu (tekstityypit, värit, kuvat, äänet, linkit, palstoitus); onko kokonaisuus selkeä, taiteellinen, sekava jne.?
• Miten usein bloggaaja päivittää blogiaan: Miten ajankohtainen hän on?
• Kommentointi ja keskustelu: miten lukijat ja katselijat osallistuvat? Miten sinä osallistut?
• Miksi valitsit kyseisen blogin? Kenelle suosittelisit blogia? Miten voisit käyttää sitä työssäsi?

5. Pohtikaa ryhmässä somen käyttöä tulevassa työssänne. Valitkaa toiveidenne lähihoitajatyö. Suunnitelkaa, mitä sosiaalisen median palveluita voisi käyttää asiakkaiden kanssa tai heidän hyödykseen. Nimetkää ne ja laatikaa tarkast selostukset siitä, mikä on niiden käytön tavoite ja miten niitä käytetään. Antakaa esimerkkejä ja toimintaideoita. 

• Jos teette tehtävän blogiin, otsikoksi Some lähihoitajan työssä. Tunnisteiksi some, lähihoitaja, suunnitelma. Muistakaa kirjoittaa tekstiin tekijöiden luokkatunnus, etunimet ja sukunimen ensimmäinen kirjain.

6. Lukekaa sinisestä oppikirjasta verkostoitumisen ja vertaistuen kappale (s. 85). Jokainen ryhmästä etsii vähintään yhden verkkokeskustelun, joka on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan työntekijöille. Poimikaa keskusteluista seuraavat asiat itsellenne ylös:

• Minkä niminen sivuto on?
• Kuka ylläpitää sivustoa (yhteisö, lehti, muu)?
• Minkälaiset säännöt sivustolla on?
• Mistä asioista siellä keskustellaan?
• Minkälainen sävy ja tyyli keskusteluissa on?
• Minkälaisen kuvan työstä saa?
• Mitä hyötyä keskustelusta on?
• Kenelle suosittelet sivustoa?
• Miten itse voisit osallistua keskusteluun?

4. Tekijänoikeudet

Tekijänoikeuksien tunteminen ja niiden kunnioittaminen on yksi nykypäivän keskeinen taito. Tämän osion tehtävissä harjoitellaan tekijänoikeuksien kanssa pelaamista.

TEHTÄVÄT:

1. Tekijänoikeudet yleisesti

2. Kuvien tekijänoikeudet

2. Someidentiteetti

"Sosiaalisessa mediassa ei ole tärkeää se, mitä jokin on vaan se, miltä se saadaan näyttämään."

Elämme yhä enemmän paitsi tässä todellisuudessa myös sosiaalisen median todellisuudessa. Koulussa on muistutettu ensimmäisiltä luokilta asti, että kaikki nettiin kerran laitettu jää sinne. Millaisen kuvan itsestä annamme netissä? Osaammeko hyödyntää sosiaalista mediaa vai viekö se meitä kuin pässiä narussa? Tällaisia asioita pohditaan tässä tehtäväkokonaisuudessa. 

TEHTÄVÄT:

1. Testaa ensin, millainen sometaitaja sinä olet! Kommentoi tuloksesi alla olevaan kommenttikenttään.
2. Mitä sosiaalisen median palveluita sinä käytät päivittäin? Käy kirjoittamassa vastauksesi yhteiselle asiakirjalle. 
3. Tutustu Some ja nuoret -raporttiin (lue siitä vähintään Tiivistelmä, luku 4 Sosiaalisen median merkityksellisyys ja luku 5 Harkinta sosiaalisessa mediassa). Vastaa sitten vihkoosi, omaan blogitekstiin tai Google Driveen seuraaviin kysymyksiin:
• Miten raportin mukainen nuorten sosiaalisen median käyttö eroaa sinun sosiaalisen median käytöstäsi? Käytätkö sosiaalista mediaa enemmän vai vähemmän? Ovatko palvelut samoja?
• Miksi nuoret käyttävät sosiaalista mediaa? Mistä syistä sinä käytät sosiaalista mediaa? 
• Millaisia asioita sosiaalisesta mediasta pitäisi opettaa koulussa raportin mukaan? Entä sinun mielestäsi?
4. Lue sinisestä oppikirjasta s. 82.
5. Tee Minä sosiaalisessa mediassa -tehtävät (vihkoosi, Google Driveen tai blogitekstiisi)

• EHDOTUS MIELIPIDEKIRJOITUKSESTA
• Sosiaalinen media: uhka vai mahdollisuus? Käy katsomassa seuraavat linkit ja pohdi kirjoituksessasi sitä, pilaako sosiaalinen media ihmissuhteet lopullisesti vai voiko sosiaalinen media tuoda mukanaan jotain hyvääkin. Mitä ihmisten sosiaalisen median käytölle pitäisi tehdä?
• Instagram vs. Real life
• Maailman sosiaalisen median kanssa ja ilman
• Sosiaalisen median vaikutus
• Älylaitteet ovat tulleet ihmisten väliin

Medianlukutaito 2

Aivan oikein, kyseessä on niin sanottu kalasteluviesti! Mistä sen voi päätellä?
Keskon (jonka nimissä viesti lähetettiin) mukaan seuraavista seikoista:

• Kirjoitusvirheet
• Merkittävä rahallinen palkinto/etuus
• Ohjautuminen sivuille, jonka url-osoite ei ole kumminkaan oikein
• Call-to-action eli ”klikkaa tästä ja voita” -tyyliset painikkeet

(Jos erilaiset huijaukset kiinnostavat, lue raportti suvakin kääntymisestä, video tekaistun profiilin paljastamisesta tai vinkkejä feikkiprofiilin paljastamiseen.) 

Nykymaailmassa elämme keskellä mediaa ilman, että aina edes huomaamme sitä. Media on muuttunut paljon muuksikin kuin sanomalehdiksi, radioksi ja televisiolähetyksi. Media on tullut taskuihimme.

TEHTÄVÄT:

1. Tee ensin testi, millainen eettinen toimittaja olisit. 

2. Tutustu sitten seuraavaan pp-esitykseen. Jos haluat, voit tehdä siitä itsellesi muistiinpanoja. Kun osaat mielestäsi asiat, lähde tekemään yksin, parin kanssa tai kolmen hengen ryhmissä kurssikoetta. Koe löytyy koulun sähköpostista.

P.S. Oivallista lisämateriaalia on Yle Areenassa vielä hetken oleva Perjantai-ohjelman jakso Valtamedia vs. vastamedia. Kuka on MV-lehden perustaja Ilja Janitskin?

1. Medianlukutaito

Jos puhelimeesi olisi tullut tekstiviesti, jota klikkaamalla pääset tällaiselle sivulle, klikkaisitko Jatka- ja OK-painikkeita? Vastaa perustellen alla olevaan kommenttiruutuun.

Jatka sitten tänne.

Mielipidekirjoituksen ohjeet

Yhtenä kurssitehtävänä on kirjoittaa mielipidekirjoitus jostakin kurssin aiheesta. Alle on listattu muutamia aiheita, joista voi valita. 

• Esimerkki mielipidekirjoituksesta

1. Sosiaalinen media: uhka vai mahdollisuus?
• Käy katsomassa seuraavat linkit ja pohdi kirjoituksessasi sitä, pilaako sosiaalinen media ihmissuhteet lopullisesti vai voiko sosiaalinen media tuoda mukanaan jotain hyvääkin. Mitä ihmisten sosiaalisen median käytölle pitäisi tehdä?
• Instagram vs. Real life
• Maailman sosiaalisen median kanssa ja ilman
• Sosiaalisen median vaikutus
• Älylaitteet ovat tulleet ihmisten väliin
2. Mainokset
• Seuraavassa on mainoksiin liittyviä aiheita. Valitse niistä yksi.
• Mainosten naista/miestä ei ole olemasskaana
• Mainokset ovat vaarallisia nuorille
• Seksiä on liikaa mainoksissa! 
• Lapsia on suojeltava mainonnalta 
• Mainosten kuvankäsittelylle pitää asettaa rajat
• Mainos, joka muutti elämäni/arvoni/maailmankuvani/käsitykseni jostakin asiasta
• Pitävätkö mainokset meitä/naisia/miehiä pilkkanaan?
• Kuluttaja maksaa lisääntyneen mainonnan
• Sosiaalisen median mainoksille tarvitaan jokin raja!
• Piilomainontaa ja tuotesijoittelua - meitä yritetään manipuloida koko ajan!
• Tervetuloa uudenlaiset mainokset!
• Mainontaa pitäisi valvoa tarkemmin 
• Mainoksia tarvitaan
• On oikein/väärin, että blogggaajat/Instagramin käyttäjät mainostavat rahaa vastaan yritysten tuotteita 
• Terveysmainokset ovat roskaa / kansan pelastus 
3. Tekijänoikeudet
• Suomen tekijänoikeuslait eivät ole ajan tasalla
• Tekijänoikeuksia pitäisi valvoa paremmin
• Musiikin ja elokuvien laiton lataaminen netistä - koko kansan yhteinen rikos?
• Kuvien käyttäminen - miksi lähdetiedot pitäisi muka ilmoittaa?
4. Oma, mediaan liittyvä aihe (varmista opelta, että aihe käy)
• Esim. Oikeaa lastenmusiikkia tarvitaan! (Sannin Että mitähän vittua -kappale synnytti keskustelua siitä, voiko kirosanan sisältävää kappaletta soittaa radiossa. Lastenmusiikin tämänhetkisestä tilasta kirjoitettiin Helsingin Sanomissa 12.3.2016. Tarvitsevatko lapset omaa musiikkia?)
• Esim. Median yliseksualisoituminen